Nyyti muuttaa

- Se on aika passiivinen häkissä.
- Tuijottelee seinää raukka.
- Sillä ei oo siellä ketään leikkikavereita, jos me ei olla sen kanssa.
- No voisko sen muuttopäivä olla huomenna?
- Vois!

Meidän Nyyti-vauva muuttaa vauvahäkkineen huomenna Tatun olohuoneesta minun yksiööni. Ei ole hyvä rotan olla yksin ja huomisesta lähtien Nyyti ja uudet sisaruksensa saavat alkaa kunnon totutukseen. Vierailuaika kului umpeen ja tästä alkaa rinnakkainelo ja sen jälkeen yhteiselo. Tuodaan Nyytikäisen häkki isojen tyttöjen häkin viereen ja siitä kun on joitakin päiviä totuteltu siihen, että Nyyti onkin ilmestynyt Tatulta tähän asuntoon, siirtyy Nyyti toivottavasti ilman suurta itkua ja hammasten kiristystä vihreiden leveiden kaltereiden taakse.

Olen hieman hermostunut, koska Nyyti muuttaa yksin. Tirlittan ja Lotta muuttivat isoon häkkiin kimpassa ja ottivat yhdessä vastaan Marcelinen selkäsaunan (Fiona ei antanut kellekään selkään vaan kellahti selälleen. Nössö). Nyyti saa vuorostaan kaikilta turpiinsa (kaikilta paitsi Fionalta uskoisin). Mutta siitä se hierarkia muotoutuu jälleen, ja meillä on yhtä isompi lauma koossa.

Nyytin muuton ja elämän merkkipaalun kunniaksi jahtasin Nyytiä kameran kanssa Tatun sohvalla puoli tuntia. Se oli hulvattoman hauska leikki ja loppui Nyytin maistaessa kamerasta pienen palasen. Vikkelä vauva ikuistui kuitenkin vihdoin tunnistettaviin kuviin, joten tässä on Nyytin kuvaparaati.

Nyytikäinen ja Tatu

Sohvaleikki

Kangaslabyrintti

Hihatunnelissa

Ujostus huivissa

Koko tekstin kirjoitusprosessin ajan Fiona on repinyt suurella antaumuksella eteisessä postiani ja kuljettanut sitä juhlasaatossa häkkiin mökin taakse. Onni syntyy pienistä asioista, joillekin se on Uuden Rovaniemen keskiaukeama.