Aktivointihuolia

Kuten aiemmin todettua, pidän ajatusta eläimen oman tilan ja toiminnan kontrolloimisesta ahdistavana. Luulen, että jokainen lemmikin omistaja tiedostaa, kuinka järjettömän äärettömän valtava vastuu on elävän olennon rutiinien, kosketuksen maailmaan sekä terveyden ja ruokavalion päättäminen ja hoitaminen.

Rotta on häkkieläin ja meidän tytöt pitävät omaa häkkiään turvallisena ja mieluisena paikkana. Siellä tarjotaan päivittäinen ruoka ja puhdas vesi ja siellä on tutut kolot, tasot ja keinut ja ihanaa pohjapurua ja sanomalehtipaperia mitä repiä ja millä sisustaa. Häkkiin myös kuljetetaan satunnaisesti minun lattialle unohtamiani sukkia ja muita aarteita. Silti aina kun luukku aukeaa, on ihaninta hypätä ensin olkapäälle ja sieltä minne ikinä haluaakaan. Tunnista kahteen yleensä riittä juoksenteluinto kerrallaan ja sitten neljä isoa tyttöä palaavat omia polkujaan nukkumaan riippumattoon tai asioimaan häkin nurkassa tarpeillaan. Nyyti ei juokse vieläkään lattialla omasta päätöksestään. Ainoastaan sohva kelpaa ja sekin on vähän pelottava, jos sillä ei istu minä tai parempi puolisko.

Olen etsinyt tarmokkaasti vinkkejä, mitä kaikkea aktivoivaa ja puuhailtavaa rotalle voi hankkia häkkiin. Kun ovet ovat kiinni, häkki on ainoa paikka missä leikkiä ja keksiä tekemistä. Kisailua ja painimista tytöt harrastavat omatoimisesti sekä tietenkin jokapäiväistä pesemistä ja sukimista. Luin myös internetistä, että koiran tai kissan aktivointipallo on rotille myös hyvä lelu.

Hieman ruma pallo mutta ajaa asiansa!

Fiona ja Marceline saivatkin vauva-ajan häkkiinsä muovisen kissanpallon, jota täytetään koiran nappuloilla aika ajoin. Pallo on ollut hitti ja sitä on rakastettu rajusti. Muovia on järsitty ja pallo alkaa olla kohta hautausmaakunnossa. Edelleen se silti on rakkaimpia leluja. Jos jollain on tiedossa muitakin aktivointitapoja häkkiin, saa ehdottomasti vinkata!

Kun palloa tarpeeksi reuhoo niin aukosta tipahtaa ihania herkkusia.