keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Miljöön tuho ja nousu

Osa rotanomistajista kavahtaa rottien vapaata juoksentelua. Itsekin koen häkin rotan kotina ja turvana, mutta haluan antaa mahdollisuuden tutustua ympäristöön mahdollisimman paljon. Pidän ajatusta siitä, että kontrolloin toisen elävän olennon elintilaa hieman ahdistavana.

Siispä allekirjoitin sen näkymättömän sopimuksen, joka rottia hankittaessa eteen saadaan, ja lupasin siinä auliisti ja autuaasti olla huutamatta tavaroideni joutuessa hampaiden kohteeksi. Rotat juoksevat kahdesti päivässä niin pitkään kuin he tai minä haluavat. Valvovasta silmästäni huolimatta olen juhlallisin menoin haudannut kaksi laturia ja laulain laskin maan poveen (roskakoriin) myös pinkan erinäisiä kortteja ja surrealistisen julisteen. Kun muutin edellisestä asunnosta pois, kyykin nöyränä nurkassa maalaamassa piiloon reikää seinässä.

Viidenkympin koti. Nykyään runsaasti sisustettu.
Kesän aikana olemme alkaneet hakea vaihtoehtoistoimintaa tälle energianpurkutarpeelle. Kuumina päivinä laitoin astianpesuvatiin vettä. Tästäkin varmasti joku älähtäisi kovaan ääneen ja muistuttelisi rottien flunssaherkkyydestä, mutta meillä tukahduttavan helteen irrottaessa tapetteja seiniltä, kokivat rotat soikon miellyttävänä. Kahlaamiseen kului myös sopivasti energiaa ja se toi kaivattua liikuntaa läski-Fionalle.

Eteen ilmestyi kesän aikana myös youtuben ihmeellisestä maailmasta Amazing rat tricks-video. Ihailin valtavasti kouluttajan viittä taitavaa rottaa, ja aloin ilman minkäänlaista rotankoulutuskokemusta harjoittaa temppuilua. Temppukoulu on koettu niin allekirjoittaneen kuin rottienkin taholta kovin hyväksi ja luottamusta herättäväksi harrastukseksi. Tavoitteet eivät ole korkealla, mutta koska perustemput saatiin hanskaan hyvin äkkiä (Luojalle kiitos rotan kyvystä tulla huudettaessa luokse) haluan nostaa rimaa myös ulkoisten esineiden liikuttelutemppuihin. Heurekan koripallorotat, meilläkin leikitään!

Luoksetulon onnistunut toteutus on myös pudottanut taakan harteilta. On helppo antaa rotan juoksennella parikin tuntia vapaana, kun tietää sen tulevan kutsusta luokse. Marceline on alkanut itse mennä häkkiin, jos en komenna mielestänsä ajoissa, mutta Lotan kanssa kissan ja hiiren leikkiminen on viikottaista. Kutsu ja etenkin sen totteleminen, on onneni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti