torstai 26. helmikuuta 2015

Kas vain?

Marcelinen kylkeen nousi päivässä prinssinnakin kokoinen kova mollukka. Marceline itse ei huomaa sitä laisinkaan, mutta minun kurkkuani kuristaa. Onko kasvaimet vihdoin löytäneet tiensä meillekin. Ne ovat yksi hyvin yleisistä rotan elämän päättäjistä. Tuntuu epäreilulta. Marceline on ollut aina terve, ikä on kohdellut hellästi ja Marski on notkea ja vetreä kuin pikkurottana konsanaan. On todella väärin ja epäreilua, jos tämä loppuu näin. Väkisin.

Puhuimme Tatun kanssa, että mitä jos se on kasvain. Meille tullaan silloin sanomaan: "Sen voi leikata mutta se on jo vanha...", "Se voisi todennäköisesti kuolla leikkaukseen...", "Se voisi elää kasvaimenkin kanssa niin kauan kun se ei sitä häiritse...". Me emme halua leikata Marcea. Se tuntuisi väärältä. Vaikka Marceline jäisi henkiin leikkauksesta, sillä olisi edessä toipumista ja mitä luultavimmin se menettäisi leikkauksen myötä alfa-asemansa toipumispäivien aikana.

JOS se on kasvain, me annamme Marcelinen elää loppuun omilla ehdoillaan. Kun kasvain alkaa haittaamaan, päästämme raukan juustomaille. Toistaiseksi se kuitenkin on edelleen arvokas kuningatar prinssinnakkikylkisenä. Ja uskon että se on siitä hyvä ratkaisu.

Maanantaina tulee tuomio. Ollakko kasvain vai eikö olla.

tiistai 24. helmikuuta 2015

Yhdessä

Tilda on muuttanut isojen häkkiin ja viettänyt ensimmäisen kokonaisen yönkin Marcelinen, Fionan, Tirlittanin, Lotan ja Nyytin seurassa. HURRAA! Tänään jo Tilda ja Nyyti olivat löytäneet toisistaan unikaverit. Juniorit pitävät yhtä. Mikä helpotus, kun kahden häkin loukku päättyy vihdoin!

pus pus

Uudessa häkissä eläminen on niin väsyttävää että välillä pitää päästä päiväunille rottaäidin sänkyyn.

Uinahdus

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Mustetta

Innostuin.

Tirlittan

Nuuhkaisu

Marceline

Lotta ja Tirlittan

Kysynnän vuoksi tulen tekemään musterottia vielä jatkossakin. Niitä on ostettu 20 euroa/kpl hintaan ja niitä voi kysyä allekirjoittaneelta vaikka kommenteissa jos haluaa ikioman musterotan :) Ei pissaa sängylle. Ylläolevista "Tirlittan" on vielä vapaa työ. Muut ovat myytyjä tai varattuja.

lauantai 21. helmikuuta 2015

Piilosta

Kuukauden sisällä on etsitty niin herkkujen, taskulampun, suursiivouksen sekä keittiönpurun voimin milloin mitäkin rottaa. Fiona teki joitakin viikkoja sitten neljäksi tunniksi täydellisen katoamistempun niin että minulla oli jo itku silmässä. Nyyti osaa haihduttaa itsensä tästä ulottuvuudesta tehokkaasti ja Tilda sujahtaa pienen kokonsa turvin uskomattoman pieniin väleihin. Tirlittan ja Lotta harrastavat katoamista harvemmin, mutta Fiona, Nyyti, Tilda ja Marceline häviävät joskus moneksikin tunniksi.

Suomen kesyrottayhdistys ry - ryhmässä on ollut usein keskusteluja kadonneista tai seinän sisään luikahtaneista rotista ja niiden löytämiseen ja kiinni saamiseen on ollut monenmoista neuvoa. Parhas neuvo on meillä ollut nuoltava voimakkaasti tuoksuva ruoka. Pienet ruokapalaset rotta käy piilostansa nopeasti nappaamassa ja vilistää huonolla tuurilla käsien välistä takaisin tiskikoneen alle tai sohvaan. Jos kupissa on vähän löysää puuroa, on sitä hankala ottaa kantoon.

Marceline meni hukkaan joitakin viikkoja sitten, ja löytyi vasta kun avasin piirustuslipaston alimman laatikon. Oli mennyt laatikoston alta mokoma sinne nukkuamaan. Muita ovelia piiloja on bongattu muun muassa tällaisista paikoista:

- Liinavaatekaappi (lakanan sisällä)
- Keittiön kaapiston alunen (tie myös uunin sekä tiskikoneen alle. tilkitsimme)
- Suihkukaapin alunen
- Suihkukaappi
- Kirjahylly (kirjarivistöjen takana)
- Sohvan sisus
- Tilpehöörilaatikko (kaivautuneena vappunaamareihin)
- Kengät (haisevissa on niin ihana nukkua)
- Pyykkikori
- Hengarissa olevien vaatteiden taskut

Puoliksi auki 
Nukkumus

perjantai 20. helmikuuta 2015

Romeon ja Julian välistä

Ensi-ilta lähestyy ja saa rottamamman blogin päivittelyn olemaan melkoisen harvaa. Romeo ja Julia saadaan kuitenkin Lapin ylioppilasteatterin seka Rovaniemen teatterin yhteistyöllä pullautettua ulos viikon päästä ja sitten on aikaa taas bloggailla ja räpsiä kuvia. Olen kuitenkin pitänyt bloggailussa näin hiljaisinakin päivinä melko hyvää tahtia. Onkohan viikkoakaan, jolloin en olisi päivittänyt?

Tildan pyllyhaava on parantunut hienosti. Ei ole näkynyt tulehduksen merkkejä ja pissi ja kakka kulkevat hyvin. Turhankin hyvin päiväpeittoni päällä. Tutustumisprojektia saatiin myös jatkettua varovaisesti ensin Tirlittanin kanssa ja kun se meni niin hyvin jatkettiin Marcelinella, Nyytillä ja lopuksi Lotalla. Fiona pörihtelee ja sähisee Tildalle edelleen ja parin kokeilun jälkeen ollaan pidetty kaksikko vapaana kohtalaisen välimatkan päässä toisistaan. Tildalle ei kuitenkaan tuntunut jäävän traumoja pyllypalan menetyksestä, joten olemme kovin toiveikkaita lauman tulevaisuuden suhteen. Kyllä ne vielä yhteisen sävelen löytävät!

Muuta mainitsemisen arvoista rottaelämässä on ollut muun muassa:

- Nyyti löysi tien keittiön laatikoston ja tiskikoneen alle.
- Minä löysin tavan purkaa kaapiston etulevy vahingoittamatta keittiötä.
- Reikä tukittiin.
- Fiona on laihtunut kenties puolet painostaan (luultavimmin ei kovin hyvä asia tällaisella vauhdilla)
- Fiona juoksee juoksupyörässä (paljon!!!)
- Nyyti on päättänyt taas ruveta leikkimään hippaa kiinni otettaessa.
- Kaupungin teatteri lahjoitti meille mahtavan tiskikaappiritilän ilmaiseksi (rotan omistajat tietävät miten siistejä tällaiset asiat ovat!)

Kuvia on napsuteltu harvakseltaan teatterikiireiden lomassa. Laatu ei päätä huimaa, kun harjoitusten vuoksi kuvia ehtii ottaa pääasiallisesti iltaisin, kun aurinko on jo painunut vaarojen taakse. Pelkkä kattolamppu ei ole paras kuvausvalo. En kuitenkaan koskaan kyllästy konttaamaan noiden perässä kameran kanssa!

Rottaselfie

Pöllö ei arvosta

Pikku Tilda

Asioita, joita ei saa unohtaa pöydälle. Lottis on meidän keräilijä.

Ilmaisritilä

Piilosta hyvässä hengessä. Tildaa vähän jännittää.

torstai 12. helmikuuta 2015

Sattuuhan näitä

Niinhän siinä kävi, että nyt parin onnistuneen tutustumiskokemuksen jälkeen me löydämme itsemme Tatun kanssa päivystävän eläinlääkärin ovelta Tilda pakattuna jälleen kerran pahvilaatikkoon ja vilttiin. Minua itketti.

Joku isoista oli napannut Tildaa hermostuksissaan vähän kovempaa, ja raukan pyllyreijän ja pisureijän väliin ilmestyi kolo, josta veri pulppusi menemään. Ei siinä muuta kuin soitto päivystävälle ja sitten mentiinkin jo kovaa vauhtia kohti Ounasvaaraa. Verenhukka voi olla pienelle eläimelle kovinkin vaarallista, vaikka haava ei iso olisikaan. Puhelimessa kuvailujemme perusteella povattiin vähintään tikkejä tai jopa operoimista.

Perillä huokaisimme kuitenkin kaikki jo hieman. Vuoto oli automatkan aikana tyrehtynyt, ja tutkittuaan otuksen ei lääkäri toistaiseksi halunnut edes tikkejä laittaa. Antibioottia vain tulehduksen varalle, haavan puhdistusta kahdesti päivässä ja ahkeraa alusten vaihtoa. Tilda sai jälleen kerran reippauskehut, vaikka oli ihan naatti.

On tämä pikku Tilda Lohi vain kallis rotta, mutta kaiken sen arvoinen.

tiistai 10. helmikuuta 2015

Ensin tutkitaan, sitten hutkitaan

Kuten mainittua, tutustuminen on ollut tuskallisen hidasta. Meillä tutustumisessa on käytetty keinoina:

- Yhdessä lattialla/sängyllä juoksentelua
- Yhteisaterioita kulhosta lipiteltävien ruokien äärellä
- Häkkikyläilyä
- Purujen siirtoa häkistä häkkiin

Kesyrottayhdistyksen jäsenet suosittelivat kokeilemaan myös pääkiusaajan eristämistä pariksi päiväksi, kun pieni siirtyy isojen häkkiin, mutta toistaiseksi ei sydämeni henno tehdä sitä meidän lauman pääkiusaajalle. Fiona kun on jo niin raihnas parka, joten eristämisensä muusta laumasta tuntuisi superpahalta. Yritämme siis vielä muilla keinoin.

Odotellessa ystävystymistä olen räpsinyt tosiaan kuvia moikkailusessioista. Olen nähnyt raapimista, potkimista, pyllyn haistelua, alistamista, leikkimistä, piilottelua, hätäkakkaamista, yhdessä nukkumista, pörhistelyä sekä hellää pesemistä. Kyllä tämä vielä tästä.

Kahden tulen välissä.

Marceline ottaa lunkisti ja Tilda pökittää Nyytiä (sai myöhemmin turpaansa tällaisesta röyhkeydestä).

Tirlittan ja Tilda, tähän mennessä parhaiten toimiva yhdistemä tutustumisessa.

"mitä sää mun unia häirittet?!"

Pöllön varjossa kauhusta jähmettynyt Tilda.

Siveetön Tirlittan

Tutustuminen siirtynyt lattialle. Tilda on siirtänyt itsensä roskien joukkoon.

Sohvan sisään vetää rotan mieli, harmi että mälsä rottamamma on tukkinut menoreitin.

maanantai 9. helmikuuta 2015

Odotellessa

Tutustuttaminen Fionan ja Tildan välillä on osoittautunut pitemmäksi prosessiksi kuin arvasimmekaan. Odotellessa siis uutisia länsirintamalta, saatte katsella vähän erilaista ja vaikeampaa "etsi rotta kuvasta" arvoitusta.

vihje: etsi kalsareita.

perjantai 6. helmikuuta 2015

Tutustumisen rankkuudesta

Tilda on sosiaalisesta luonteestaan huolimatta hurja pelkuri. Ihmiset ovat hauskoja ja jännittäviä, mutta Marceline, Tirlittan, Nyyti sekä etenkin Lotta ja Fiona, ovat Tildan mielestä melko pelottavia. Olemme pari päivää koittaneet esitellä rottia toisilleen, mutta tervetuloselkäsaunan alkaessa Tilda pakenee minun tai Tatun kainaloon tai niskaan.

Tänään otimme itseämme siis niskasta ja Tildan pois sieltä, että saadaan järki tähänkin touhuun. Heitimme Tilpukan "susille" ja rotta-tyttö sai selvitä sängyllä uusien siskojen tapaamisesta. Jos syliin tultiin hakemaan turvaa, sitä sai yhden pusun verran ja sen jälkeen takaisin vain.

Alku oli kovinkin kankeaa, mutta lopulta Tilda alkoi uskaltaa jopa liikkua muiden kanssa. Yrittipä riiviö pökittää Marcelineakin, mistä vanhalla rouvalla meni pasmat aivan sekaisin. Lotta kovisteli Tildaa kuitenkin hurjan kovasti ja Fiona iski hampaansa pikku raasun kylkeen kiinni. Minä kiirehdin nostamaan Tildaa pois toisen armoilta, mutta Fiona vain nousi mukana roikkuen Tildan kyljessä. Tilda kirkui kuin syötävä.

Tapahtuma kuitenkin näytti hurjemmalta kuin olikaan, ja episodista ei jäänyt Tildaan muuta jälkeä kuin pikkuisen kalju kohta, kun karvat irtosivat. Säälimättömästi siis takaisin lapsi pelikentälle, ettei jää traumaa. Fiona kiertyi kerälle syliini närkästyneesti tuhahdellen. "Mokoma penska", se tuntui ajattelevan.

Minä räpsin kuvia koko session ajan, ja niitä tulikin yli sata. En jaksanut käsitellä niitä nyt illan päälle, joten saatte kuvan tutustumisesta sekä tutustumisen jälkeisestä rentoutumisesta (rentoutumiskuva on parin päivän takaisen tutustumisen jälkiväsystä, ei tämän päiväisestä.)

Nyyti ja Tilda nuuskuttelevat. Vauvakaksikko tulee jo melko hyvin toimeen.

Väsähdys

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Pehmeät kohtani

Istun sohvalla, rotat juoksevat, Tilda siirtää pahvimökkiään häkissään ja tunnen onnea jokaisesta kuudesta. Eilen illalla itkin, kun en tiennyt, kuinka Tildan käy sekä kun en tiedä, milloin Fiona täytyy viedä viimeiselle reissulle. Nyt kuitenkin osaan taas hymyillä.

Voi rotan lyhytikäisyys, alat valjeta minulle pala kerrallaan.

Aamuinen alistuspesu

Kun Fiona lähtee joskus, niin tällaisena sen muistan.

Iloista ja eloista

Tilda matkusti tänään toiselle eläinlääkärille. Rotta laatikkoon, laatikko syliin ja autolla uuden elukkatohtorin luokse. Kokemus oli hurmaava. Näimme, miten paljon edellinen eläinlääkäri oli jättänyt tutkimatta Tildaa. Nyt vasemassa kädellä tehdyn keuhkojen kuuntelun sijaan saimme kolme varttia täyttä palvelua, ja Tilda tutkittiin kuonon päästä hännän huippuun stetoskoopin, tunnustelun ja reagointitestien voimin. Kyseltiin myös tarkasti lisätietoja.

Tilda käyttäytyi lääkärissä mallioppilaan tavoin ja hauskutti eläinlääkäri-tätiä kiipeämällä syliinsä ja näyttämällä hassuimmat temppunsa. Mekin saimme kiitosta, koska Tilda oli kasvanut toivottua vauhtia ja saanut kerättyä hyvin kasvuvaraa kupeisiinsa.

Tuomioksi tuli "ei lääkettä", koska kyseessä oli mitä luultavimmin rakenteellinen vika. Tilda rukan nenä on huonosti muotoutunut. Kasvaessa se saattaa helpottaa, eikä ahdistavia satunnaisia ääniä enää kuulu. Kuitenkin käskettiin soittaa väliaikatiedotuksia, koska ahtautunut nenukäytävä altistaa oikeille tulehduksille paljon enemmän. Myös suositeltiin pitämään asunto mahdollisimman pölyttömänä ja varomasta liian voimakkaita tuoksuja, joille Tilda oli myös tavallista herkempi nenänsä takia.
Reippauspisteet veti tyttö kotiin, olisipa saanut varmasti pyydettäessä tarran moitteettomasta sosiaalisesta käytöksestä, kun kaveerasi välittömästi kaikkien paikalla olijoiden kanssa. Hurraa!

Meillä kotona taas on menossa suursiivous. Rotat hyppelevät laatikoiden päällä ja Nyyti on opettanut Marcelinenkin kiipimään tiskipöydälle. Ihan ylös asti vanha rouva ei ole vielä päässyt. Elopaino taitaa olla viimeiseen ponnistukseen liikaa.

Tilda on saanut myös tutustua muihin rottaloisiin. Toistaiseksi samaan häkkiin ei ole vielä asiaa, mutta ehkäpä jo loppuviikosta, kun Lotan ja Fionan niskakarvat ovat laskeutuneet takaisin normaaleille urilleen.

Vanhus kiipii

Nyytiä ei pysäytä edes auki jätetty ylin laatikko.

Tirlittan ja Tilda tutustuvat. Kuka ehtii haistaa toisen pyllyä ekana!

Aseman osoitus. Tirlittan teki selväksi, että Tilda osa on häntä alempana.

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Voi pientä Tildaa

Kuunvaihde on koetellut meidän pikkulaumaa. On ollut Tatun muuttoa ja kävi ilmi, että Tildalle on määrätty mitä ilmeisimmin lääkettä, joka ei mitenkään auta rotan hengitystie-infektioon. Se oli kova isku, ja olenkin huomenna aikeissa soittaa eläinlääkäriin ja kysyä, millä perustein lääke määrättiin ja onko mahdollista vaihtaa se. On ollut monta kertaa pakko painaa poski isojen rottien turkkiin (kun Tilda on vielä niin pieni, että ei sen turkki riitä minun koko poskelleni) ja huokailla.

Tilda itse on edelleen nuhanenä, mutta ottaa melko rennosti. Se juoksentelee illat sohvalla meidän kanssamme, ja väsyttyään kiipeää jomman kumman kainaloon. Meillä ei näin kovaa sylirottaa ole koskaan ollutkaan. Muut ovat aina nukkuneet kaulahuivissa tai paidan kauluksessa. Tildan mielestä syli ja kainalo on paras! Se rakastaa myös korvien välistä silittelyä. Voi kumpa saisimme taudin kuriin, ei meistä kukaan halua menettää tätä pientä hurmaajaa.

Tildan ja Tatun iltavilli.

Etsi Tilda

Muumimaassa

Väsymys iski

Tatun kainaloon on hyvä nukahtaa kera silittelyn.