Istun sohvalla, rotat juoksevat, Tilda siirtää pahvimökkiään häkissään ja tunnen onnea jokaisesta kuudesta. Eilen illalla itkin, kun en tiennyt, kuinka Tildan käy sekä kun en tiedä, milloin Fiona täytyy viedä viimeiselle reissulle. Nyt kuitenkin osaan taas hymyillä.
Voi rotan lyhytikäisyys, alat valjeta minulle pala kerrallaan. .JPG) |
| Aamuinen alistuspesu |
.JPG) |
| Kun Fiona lähtee joskus, niin tällaisena sen muistan. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti