Kiireisyyden kääntöpuoli on kuitenkin se, että rotat on tosi fiiliksissä aina, kun saan illalla aukaistua häkin. Ulpukka tuntuu vakiinnuttaneen tapansa ryömiä niskaani hetkeksi, kun avaan häkin. Tilda rynnii häkin luukulle aina kun menen ohitse. Ihanaa läheisyyttä!
Olen yhdistänyt koulua ja rottailua vähän tehtävien kanssa. Keramiikan kurssin hyllyssä odottaa lasitusta pyöreä rottapatsas ja väänsin hampaat irveessä Nyytistä (mittasuhteiltaan onnettoman mutta huvittavan) muotokuvan akryyleillä. Värit eivät ole ihan mukavuusalueellani.
Muutenkin rotan anatomia, liike ja viestiminen on ollut nyt kiireen keskellä asia, mitä olen piirustelemalla, silittelemällä, naksuttelemalla ja naksutinkoulutuksen kanssa koittanut ymmärtää taas vähän enemmän. Haluaisin ymmärtää paremmin ja paremmin rotan tarpeita ja viestimistä. Suuri osa rotan pitämästä äänestä on sellaista, mitä ihmiskorva ei kuule (näin ainakin melko vanha rottakirjani ja internet minulle kertoo). Huvittelen bongailemalla, milloin mahdollisesti tytöt kitisevät toisilleen minulle kuulumattomilla piippauksilla.
Saatte lopuksi nauraa Nyytin muotokuvalle ja uudelle seinälokerikolle!
Hurjaa menoa uudessa yöpöytälokerikossa |
Tilda avustaa Nyytin muotokuvan kanssa |
Valmis (ei oikeasti, joskus korjaan siitä kaikki mittasuhteet). |
Hurjimus Nyyti |