perjantai 22. tammikuuta 2016

Hajottaa

Ajanhallinta hajottaa minua! Haluaisin enemmän aikaa olla pienten rottasten kanssa. Haluaisin enemmän aikaa maalata ja piirtää (rottia). Haluaisin aikaa sisustaa häkkiä jotenkin vinkeästi mutta ei. Kalenteri kädessä etenen viikko kerrallaan. En oikein nauti sellaisesta.

Kiireisyyden kääntöpuoli on kuitenkin se, että rotat on tosi fiiliksissä aina, kun saan illalla aukaistua häkin. Ulpukka tuntuu vakiinnuttaneen tapansa ryömiä niskaani hetkeksi, kun avaan häkin. Tilda rynnii häkin luukulle aina kun menen ohitse. Ihanaa läheisyyttä!

Olen yhdistänyt koulua ja rottailua vähän tehtävien kanssa. Keramiikan kurssin hyllyssä odottaa lasitusta pyöreä rottapatsas ja väänsin hampaat irveessä Nyytistä (mittasuhteiltaan onnettoman mutta huvittavan) muotokuvan akryyleillä. Värit eivät ole ihan mukavuusalueellani.

Muutenkin rotan anatomia, liike ja viestiminen on ollut nyt kiireen keskellä asia, mitä olen piirustelemalla, silittelemällä, naksuttelemalla ja naksutinkoulutuksen kanssa koittanut ymmärtää taas vähän enemmän. Haluaisin ymmärtää paremmin ja paremmin rotan tarpeita ja viestimistä. Suuri osa rotan pitämästä äänestä on sellaista, mitä ihmiskorva ei kuule (näin ainakin melko vanha rottakirjani ja internet minulle kertoo). Huvittelen bongailemalla, milloin mahdollisesti tytöt kitisevät toisilleen minulle kuulumattomilla piippauksilla.

Saatte lopuksi nauraa Nyytin muotokuvalle ja uudelle seinälokerikolle!

Hurjaa menoa uudessa yöpöytälokerikossa

Tilda avustaa Nyytin muotokuvan kanssa

Valmis (ei oikeasti, joskus korjaan siitä kaikki mittasuhteet).

Hurjimus Nyyti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti