lauantai 26. maaliskuuta 2016

Pure korvaan mua

"Pure korvaan mua, en elä ilman sua" laulaa muistaakseni Meiju Suvas äärimmäisen kummallisella musiikkivideolla varustetulla kappaleellaan (kannattaa oikeasti katsoa se youtubesta, se On kummallinen). Meillä taas Pampula on päättänyt noudattaa laulun ohjetta ja pieni valkea raitaselkä roikkuu milloin kenenkin siskon korvassa. Viimeksi aamulla Pampula otti täysin rauhallisesti hampaidensa väliin ohi kiipeävän Papun korvan. Jäähyhän siitä tuli.

Mutta kyllä tarvitsisi tämäkin rotta-äiti jäähyn. Ei ole nimittäin uuden vuoden lupauksesta huolimatta nyt laisinkaan pitänyt postaustahti. Nyt skarppia skarppia. Haluaisin vain joka kerta laittaa kuvia ja aikaa kuvailla on ollut äärimmäisen vähän. Viiden rottasen lisäksi ruokin kolmea näytelmää. Yhtä apuohjailen ja kaksi muuta on omaa luomustani, jotka valittiin SYTY-festivaaleille. Niiden lämmittely saa minut kotona oikoselleen keittiön matolle ja leikkimään tyttöjen kanssa.

Musterotta näyttelykin jo loppui. Printtejä meni ihanasti kaupaksi! Kiitos kaikille jotka kävitte katsomassa, palaute oli upeaa! Heti kun näyttely loppui, rupesin taas runnomaan rästissä olleita tilauksia. Pampula ja Ulpukka ovat halunneet osallistua kovasti. Pampula kulkee edesmenneen Marcelinen tassunjäljissä ja haluaisi mielellään pitää kynästä kiinni samalla kun piirrän. Ulpukka taas on huomionhakuinen ja nykii vaatteista kunnes saa rapsutuksia.

Papu on ruvennut sisustamaan sohvan sisusta oikein urakalla. Täsmällisesti kerran viikossa se siivoaa huolellisesti kaikki sohvaan viedyt kuitit ja kangaspalat ulos ja kiikuttaa uudet löydöt sisään. Minua ei miellytä sohvan sisällä tapahtuva kiertokulku, mutta koitan sinnitellä.

Milli-Molli eli Millis viihtyy myös sohvassa. Se tosin viihtyy myös kirjhyllyssä, olkapäällä ja nojatuolissa vaatekasassa. Yksi paikka missä Millis ei viihdy on kädessä. Sylissä Millis tykkää olla ja siinä itsekseen mielellään kiipeilee, mutta auta armias jos joku julkeaa hänet käteen ottaa. Välitön valitusvirsi kuuluu. Tällaista dramaqueenia meillä ei ole ennen ollutkaan. Olen vähän kade Tatulle, jonka Pampulaa saa kuka vain pallotella. Mutta kaikki rotat ovat erilaisia luonteita ja minun on vain hyväksyttävä, ettei pikku dumboni pidä siitä, että häntä nostellaan. Toki nostelemme silti ja onneksi voimme sylitellä. Siitä hän sentään pitää.

Tilda lyllertelee ympäriinsä ja nukkuu patterin lämmössä ikkunaverhoon kääriytyneenä. Vanhuus alkaa kurkistaa jo lauman vanhimman jäsenen askelluksesta, mutta Tilda on touhukas ja iloinen, joskin välillä väsynyt. Pampula ja Milli-Molli tuntuvat käyvän myös välillä Tildan hermoon ja annan sen joskus juoksennella pidempään kuin muun porukan ihan vain että se saa kaipaamaansa omaa aikaa. Häkissä Tilda on valloittanut violetin vanhan pipon, jolla loikoillen se seurailee keittiön tapahtumia ja joskus öisin se nousee aina tervehtimään minua jos olen matkalla kylpyhuoneeseen. Tilda on kyllä hurmaava!

Nyt lupaan parantaa tapani ja postata lisää tavaraa. Vaikka sitten välillä ilman kuviakin! Näillä pienillä kuitenkin tapahtuu joka päivä hassuuksia ja kauheuksia joilla täyttää tämäkin blogi! Tässä mietiskelin myös, että jos joku tätä tosiaan lukee, niin ehdottakaa ihmeessä jotain aiheita, mistä kirjoittaa. Vastaan meielläni myös rottailuani ja arkeamme ja vaikka sitten mitä koskeviin kysymyksiin, jos sellaisia on ilmennyt! Kuten että miksi senkin narri et postaa useammin!

"Ei me tätä pissitty ja revitty. Se oli joku muu rotta." Joo pyykkiin meni se riippari...

Kaksi rottaa. Löydäykö molemmat?

perjantai 4. maaliskuuta 2016

Kotipesä

Meillä on taas lauma. Hurraa!

Istun sohvalla kurkkuvoileipien kanssa ja myhäilen viiden rotan laumaani, joka asustaa isossa häkissä. Ei ole enää kahta pientä vauvaa ja kolmea vanhempaa neitiä, vaan nyt on viiden rottasen lauma. Jes!

Loppujen lopuksi tämä integrointi oli suhteellisen kivuton. Kähinää esiintyy edelleen, nytkin Milli-Molli ja Ulpukka huutavat toisilleen riippumatossa, mutta Pampula löytyi jo aamulla Papun ja Ulpukan kanssa sputnikista nukkumasta. Tilda vanhimman rouvan ominaisuudessa loikoilee vanhan pipon päällä ja seurailee nuorempien puuhia.

On rottaemon elämä ihanaa. Ja näköjään meidän rottaset ja arki eivät ihan pilipalia ole muidenkaan mielestä, kun instagramissakin poksahti 700 seuraajaa rikki tänään. Oho!

pus pus pussaillaan sanoo Pampula keinuhepolle