Nappulaliiga kera vihreiden arvojen

Istun sohvalla ja Nyyti tuusaa sängyn alla. Pyyhe toimi niin kauan kuin toimi (niin kauan kuin Fionalla ja Tirlittanilla menee aikaa vetää se häkin raosta sisään). Teoriassa hyvä idea, toteutuksessa tiellä kaksi vaaleaverikköäni. Nyytiä se hämäsi toivotulla tavalla niin kauan kuin oli paikoillaan.

Mutta koska olen tilapäisesti hyvin hyvin nuivaantunut vauvajahtiin, istun päivittämässä blogia siihen asti, että harmaa vauva ilmestyy niskaani kiehnäämään.

Käännän huomioni ruokaan. Se on ehkä aihe, mistä rottasivuistoilla on eniten, ristiriitaisimpia, mielipiteikkäimpiä ja asiasisältöisimpiä kirjoituksia. Toisilla on jyrkkä ei pelleteille, toiset suosittelevat raakaa lihaa, toisilla on sitä ja tätä ja vielä päälle vähän tuotakin höystettynä tämmöisellä.

Olen ruoka-asioissa nojautunut alussa hyvin paljon rottaomistaja-ystävättärieni kokemuksiin, aiemmin linkittämääni nettisivustoon, upouuteen rottakirjaani ja ennen kaikkea jatkuvasti karttuvaan kokemukseeni. Ruoka-asioissakin rotat tuntuvat olevan yksilöllisiä. Fiona on paksu kuin makkara ja söisi niin paljon kuin kehtaa vain antaa. Lotta ja Marceline ovat luikkuja ja ruokahalua tuntuu löytyvän sen verran että linjat pysyvät. Tirlittan seilaa siinä jossakin välimaastossa joskin ankkuroituen joskus melko tiukasti tuoreruokakulholle. Nyyti tuntuu seuraavan Marcelinen ja Lotan jalanjälkiä ja on melko hoikka ikäisekseen.

Kun ostin ensimmäisiä rotantarvikkeitani, oli kyseinen eläinkauppa juuri lopettamassa. Siemenseokset olivat menneet alemyynnissä, ja jäljellä oli kolmenlaista pellettiä. Otin (nyt pientä häpeää) halvinta, opiskelija kun olen. Kyseinen pussi oli Versele Laga merkkistä Rat Complite pellettiä. Pikkuiset Marceline ja Fiona ottivat sen vastaan ilman vatsavaivoja ja mukinaa. Yritin myöhemmin vaihtaa siemenseokseen, mutta siitä ei tuntunut tulevan yhtään mitään. Seoksesta poimittiin kaikki herkut ja itse ruoasta jäi syömättä noin kuusikymmentä prosenttia. Vaihdoimme siis takaisin pellettiin, se kun maittoi eikä sen kanssa voinut kikkailla ja nirsoilla.

Nykyään jatkan edelleen pelletin parissa. Olen yrittänyt löytää tietoa, kuinka usein ja kuinka paljon kerralla rottaa (ja etenkin viittä rottaa) olisi hyvä ruokkia, mutta en ole löytänyt oikein mitään järkevää valmista kaavaa. Nyt ruokaa tulee kupillinen päivällä ja siitä viisi saavat ahtaa pellettiä. Illalla tulee uusi pellettikipollinen ja miltei joka päivä alatasolle ilmestyy myös tuoreruokakipollinen. Sekin on hankala asia. Internet ehti väittää minulle, että nimenomaan tuoreruoka lihottaa rottasia. Silti sen tärkeyttä korostetaan ympäriinsä. Olen pulassa pullean Fionani kanssa, ja koitan vahtia sen syömisiä.

Tuoreruokana meillä toimii yleensä kurkku, tomaatti, paprika, salaatti, viinirypäleet, kermaviili, piltti ja muut hedelmät sekä kasvikset. Rotathan voivat syödä miltei mitä tahansa kasvikunnan tuotteita, paitsi esimerkiksi sitruksia. Viinirypäleistä luin, että ne kannattaisi kuoria, mutten ole kyllä älynnyt sitä koskaan tehdä. En tiedä, pitäisikö nyt sitten aloittaa. Harvoina tuoreruokaherkkuina (n. 1-3 kertaa viikossa) on sitten protskua eli kalaa, kanaa tai kananmunaa. Opin juuri uudesta rottakirjastani (ai että olen vieläkin tyytyväinen siitä), että kananmunan voi tarjota rotille kuorineen. Myös basilikaa rotat ovat syöneet.

Temppupalkintoruokana meillä tarjotaan koiran tai kissan nappuloita, auringonkukan siemeniä tai banaania. Banaani on melko uusi kokeilu, mutta se mainittiin useyourclickerissä, joten halusin kokeilla maistuuko se meilläkin. Ei ehkä suurin hitti mutta lupaava. Koiran ja kissan nappulat löytävät tiensä myös joitakin kertoja viikossa aiemmin mainittuun aktiviteettipalloon ja sen kautta häkkiin. En laita kuitenkaan paljoa, ettei rottien proteiinin tarve ylity. Pelleteissä on kuitenkin valmiina proteiinia.

Joskus harvoin rottien häkkiin saattaa ilmestyä iki-ihana maissi eläinkaupasta tai rotille suunnattu herkkutikku. Nämä ihanuudet ovat kuitenkin jäädeet harvemmiksi kiitos pullean rottani, jonka linjoja koitan vartioida. Maissi on hyvä rotalle, koska sen jyystäminen on hampaille tervetullutta kulutusta. Se on myös kaikkien rottiemme, etenkin Marcelinen, suosiossa.

Kun häkissä on viisi rottaa, pitää tarkailla arvojärjestyksen vaikutusta syömiseen. Hierarkian alimmat saattavat jäädä helposti vähemmälle ravinnolle, mistä voi seurata ongelmia terveyden kanssa. Onnekseni meidän häkissämme vallitsee melko hyväntahtoinen ruoanjako paitsi tuoreruokakipolla. Siellä se ottaa joka ehtii (paitsi Marcelinen suusta) ja Nyyti pikkuisena jää jalkoihin ja pääsee usein vasta jämäpaloille. Pellettikipolla ei riidellä ja kaikki saavat ainakin minun havaintojeni mukaan melko tasaisesti ruokaa. Silti vain Fiona voi pulleasti, mutta se oli jo pikkuisena hieman lihavampi. En osannut sitä vain tuoreena rotanomistajana huomioida ja niin se pääsi lihomaan. Äh.

Seuraavissa kuvissa on meidän suosimaamme pellettiä, tuoreruokaa (mikä tänään oli kurkkua, viinirypälettä sekä kermaviiliä), siemeniä, koiranruokaa, maissia, herkkutikkua ja basilikaa sekä rottieni rikki rakastama ja pissaama rottalelu. Ja ihan selvennykseksi, tällaista palettiahan ei häkkiin kerralla laiteta, vaan ruoan kanssa pitää olla maltillinen ja noudattaa mielellään ruokarutiineja, etteivät kullannuput pääse lihomaan tai saa vatsanpuruja.

Siili-alunen ruokaesittelyllä.

Tuoreruokaa salaattipedillä. Salaattipeti on ihan oikea lautanen!

Pellettiä sinisessä pilkkukupissa. Toinen ensimmäisistä ruokakulhoistamme.

Auringonkukansiemeniä. Saa hyvin edullisesti punnitsejasäästä-liikkeistä. sieltä löytyy myös pähkinöitä ja muita rotille herkuksi kelpaavaa ihanuutta.

Eläinkaupan kova maissi päällä basilikaa.

Kissan ja koiran nappuloita löytyy useista eläinkaupoista pienissä näytepusseissa ilmaiseksi. Minä hamstraan tällaisia pussukoita, koska eiväthän rotat tarvitse kokonaista säkkiä.

Maissi, herkkutikku sekä rotta-ystävä. Herkkutikku maistuu rotille nin hyvin, että sitä tarjoan häkkiin äärimmäisen harvoin. Se tulee miltei samalta istumalta nimittäin syötyä pikku vatsoihin.

Nam nam tuoreruokakipolla.

Tunti vierähti, Nyyti on taas häkissä, pyyhe on viritetty kiinni kulmiin ja tuoreruokakippo on koluttu tyhjäksi. Meillä kaikilla on ollut hyvä ilta. Jos sinulla on hyviä ruokavinkkejä rotalle, mitä ei jostain syystä lue tunnetuimmilla rottasivuilla tai kirjassa niin kerro. Esim. aikatauluvinkeistä sekä määrälukemista viiden rotan häkille, olen kiitollinen.