Rotat jäävät tänään taas Iidan hyvään hoivaan, kun minä ja Tatu matkaamme yön yli kohti maamme pääkaupunkia ja siskon lapsen ristiäisiä. Keskiviikkona nään seuraavan kerran pienet palleroiseni. Olen pusutellut kaikki yhtä märäksi kuin vesisateen kastelemat Rovaniemen kadut. Kävin aamulla eläinkaupassa ostamassa lahjomisnameja. Siellä oli taas rottia. Pienet tukkurottaparat, mutta onneksi sentään kaikille oli jo oma koti tiedossa, ettei tarvitse eläinkaupassa nyhjöttää. Toki sekin on kaksipiippuista. Jos ei haluaisi tukea eläinkaupparottia, ei niitä pitäisi ostaa kenenkään. Silloin olisi tietenkin nämä välikärsijäpoikueet jotka seisoisivat siellä vailla kotia ja luultavasti lopulta päästettäisiin pois päiviltä. Voi se kouristaa sydäntä hieman!
Tein eilen lähtöahdistuksissani rottamandalan. Sen tekeminen oli juuri sellaista piiperrystä, mistä olen aina nauttinut. Rottamandalan vastaanotto oli niin hyvä, että olen päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni, ja käydä tutkailemassa, minkä hintaista olisi teettää hyvälaatuisia printtejä työstäni. Jännittävää. Nyt kuitenkin Helsinki, Tampere ja Jyväskylä/Laukaa ennen kuin on aika ajatella muuta.
 |
Strawberry fields
(teos toistaiseksi varattu) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti