lauantai 27. helmikuuta 2016

Ensi-iltoja, sormia sekä varpaita

Eilen saatiin kammettua "RIENA" ensi-iltaan Lapin ylioppilasteatterin lavalle. Se oli valtaisa ponnistus, mutta lopputulos tekee allekirjoittaneen onnelliseksi. Esityksen kylkiäisenä allekirjoittaneen rottataide sai myös yllättävää julkisuutta mutta se asia saakoon ihan oman postauksen...

"RIENA" samaten kuin päällä oleva opetusharjoittelu ovat myös syy siihen, miksi postaustahti ei ole hyvästä tahdosta huolimatta pitänyt kiinni jalosta uuden vuoden lupauksesta. Otan ryhtiliikken hopsis hei. Produktion rinnalla on kuitenkin kulkenut pienten Pampulan sekä Milli-Mollin tutustuminen minuun ja Tatuun, uuteen kotiin sekä viimeisimmällä viikolla isoihin rottiin.

Ehdittiin olla jo tosi optimistisia tyttöjen tutustumisesta, kun pahimmaksi epäilty Papu osoittautuikin mukavaksi emännäksi ja leikki kiltisti ja rauhassa sängyllä Pampulan ja Milliksen kanssa. Tilda oli oma itsensä, eikä pahemmin välittänyt koko asiasta. Olin ihan onnesta soikea.

Ulpukka repi kuitenkin pelihousunsa aivan totaalisesti. Milli-Molli rupesi kirkumaan jo nähdessään Ulpukan parin selkäsaunan päästä ja eilisen ensi-illan jälkeen rottia juoksutellessani Ulpukka ja Millis onnistuivat ottamaan yhteen niin että Ulpukan sormi aukesti. Sinänsä tämäkin sormean aukeaminen sopi hyvin yhteen tähän matkaan, jota on kuljettu näytelmän rinnalla. Onhan sielläkin jo leikattu tikkauskuntoon yksi sormi, toinen miltei murrettu ja ohjaajankin jalasta onnistuttiin näytöskauden aikana yksi luu katkaisemaan.

Pienen rotan sormivaurio kuitenkin järkytti minua enemmän kuin kaikki nuo muut yhteensä. Verta tuli melko paljon ja Ulpukka riehui parhaansa mukaan. Tajusin, että meillä ei ole mitään haavapulveria millä tyrehdyttää vuoto. Lopulta puhdistettuamme haavan, laitoimme Ulpukan pikkuboksiin rauhoittumaan kankaille ja siihen vuoto sitten tyrehtyikin heti kun potilas itse ymmärsi lopettaa sormensa anssa riehumisen. Itsellä kuitenkin oli jo vähän itku silmässä pitkän päivän jälkeen.

Muuten tutustuminen on sujunut melko mallikkaasti ja toivomme että parin päivän päästä myös yöt voitaisiin nukkua ilman valvontaa samassa häkissä. Hii.

Naama vastenpyllyä pum pum

Nokkimisjärjestys selväksi

Pusuja

Pikkuisen jännittää Pampulaa Tilda

Minä vain hiiviskelen täällä

Syy siihen miksi Milli-Molli on niin vähissä kuvissa, kun pelkuri olisi halunnut istua vain sylissä koko ajan (ei saanut)

Piiskaa 
Pyllyjuna

Mäki uskalsinpois sylistä

Tatun syliin on taas hyvä tulla turvaan

Tällä minä ajelen

Tilda vahtii pienten yöhäkkiä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti