torstai 17. joulukuuta 2015

Joulukiirehiä

Joulun lähestyessä on pitänyt kiireellä rustailla musterottia menemään. Sain loputkin rottamandalaprintit käsistäni ja teekuppiprinttejäkin on jäljellä enää ihan pari. Suuntasin myös oikeasti (huomatkaa OIKEASTI) laadukkaaksi mainittuun taideprinttaamoon teettämään testiprinttejä parista työstä. Jos laatu on hyvä, teetän jatkossakin printit siellä vaikka hinta onkin suolainen. Se tietenkin nostaa sitten itse printtien hintaa asiakkaalle mikä on vähän mälsää. Paikan omistaja tosin haukkui minut lyttyyn ja sanoi että olen myynyt tuotoksiani ihan liian halvalla mutta minä haluan että kaikilla voi olla varaa musterottiin eikä vain massikeisareilla. Toki työstä silti täytyy saada sellainen korvaus etten nyt täysin polje taiteilijoiden oikeuksia! Numerot ovat niin kiemuraisia!

Ulpukka on avustanut minua mustekiireissa istumalla vaihtovesikulhoon, varastamalla kynän ja kompuroimalla musteastiassa. Pesin kirkuvaa Ulpukkaa kymmenisen minuuttia ja metsästin rätin kanssa parketista musteisia tassunjälkiä noin puolituntia. Papu taas harrastaa pomppimista. Se pomppii riippumatossa (jouduttiin tilaamaan uusi vahvempi Jarna Savolaiselta kun hyppijä hajotti edellisen), sohvalta sängylle, sängyltä sohvalle sekä olalta häkin päälle. Eilen Papu loikkasi kokonainen kananmuna suussaan häkin pohjalta ensimmäiselle tasolle, siitä riippumattoon ja sieltä keskitasolle, missä se viipotti aarteen kanssa pahvilaatikkoon natustamaan. Katselin silmät pyöreänä tällaista taidonnäytettä!

Nyyti ja Tilda ottavat rennosti. Ne makoilevat patterin alla ja päällä paossa kiristyvää pakkaskeliä ja lajittelevat huolellisesti villasukkiani ja lapasiani eteisen orvokki-korissa. Kivat pääsee häkkiin, huonot ei. (Oikeasti mitkään eivät pääse häkkiin kun minä julmasti ne otan pois kesken kuljetuksen).

Tilda-rukka nuhailee hieman. Minulle jäi huono kutina viime eläinlääkärikäynnistä. Meidän lempimestassa olikin paikalla sijainen, joka tuntui karsastavan rottia. Vein koko sakin sinne hengitystieinfektioepäilyn takia. Se kuunteli kahden keuhkot ja jätti kahden keuhkot kuuntelematta. Muutenkin asenne oli vähän "pidä ne tuolla boksissa", "näistä ei oikein voi tietää kun nää on rottia" ja niin edelleen. Myös täydellinen kiinnostuksen puute rottiemme tekemisiä kohtaan paistoi kun koitin selittää asioita. Se meidän vakkari silittää ja paijaa ja leikkii noiden kanssa ja kohtelee niitä niin kuin eläinasiakasta on hyvä kohdella, että on mahdollisimman miellyttävä olo lekurissa. Tämän sijaisen kanssa sain melkein jankuttaa, että Nyyti sai silmätipat silmätulehdukseensa. Nekin tipat annettiin vähän huokaisten. Toki voi olla, että sijaisen päässä oli joitakin muita maailman huolia mutta jotenkin jäi tosi paha mieli koko käynnistä, josta kuitenkin pulitin kahdeksankymppiä.

Mutta lämmin hunajavesi, Nutriplussa ja muut kotikonstit on meidän nuhastelijalla käytössä ja toistaiseksi en ole kuullut enää mitään nuhaääniä. Jätän kuitenkin joululomalle ohjeet, miten toimia jos alkaa pulputtaa tai rohista.

Nyt menen keskeyttämään Nyytin ruoanroudauksen ja saatte ihastella vasta valmistunutta mustetilaustyötä, jossa sulassa sovussa poseeraa monen rotan lisäksi koiruleita, pupu sekä chinchilla! Ja oli muuten ensimmäinen A2 kokoinen mustetyö!

Perheen kesken


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti