maanantai 10. lokakuuta 2016

Ninni - näkymätön lapsi

Joskus rotanomistajan elämässä voi tapahtua jotakin, mikä johtaa rotista luopumiseen. Kyse voi olla äkillinen voimakkaan allergian puhkeaminen, suuri elämänmuutos, perhesyyt... Syitä on monia ja ulkopuolisten ihmisten on vaikea niitä arvioida. Jokainen sisimmässään tietää, olivatko lemmikeistä luopumiseen johtaneet syyt paivania vaiko eivät.

Rotat, joille joudutaan syystä tai toisesta etsimään koti, kulkevat usein nimellä "kodinvaihtaja". Yleensä kodista muuttava lauma pyritään pitämään kokonaisena, että toisiinsa tottuneet rotat selviävät muutoksesta mahdollisimman vähällä stressillä.

Alle viikko sitten luin facebookista viestiketjun, missä etsittiin kotia rotalle ja marsulle, jotka olivat asuneet kuukauden kämppiksinä ja ilmeisesti viimeiset päivät porstuassa. Eräässä kommentissa luki nimeni ja perässä kysymys "mahtuisiko teille?".

Rotta joka asuu marsun kanssa matalassa häkissä eteisessä. Kyllä mahtuu. Niin meille muutti kodinvaihtaja.

Hain rotan jo samana päivänä. Rotta pelkäsi kuollakseen, ja huomasin jo omistajan otteista, ettei rottaa ole käsitelty juuri ollenkaan. Aloin ymmärtää, että olemme haukanneet ison palan ja on meidän vastuullamme niellä se mahdollisimman hyvin. Kotona odotti varahäkki laitettuna nätiksi. Tajusin että tässä kuussa ovat tulossa varatut poikasetkin. Uusi rotta kyhjötti peloissaan ja jos työnsin käden häkkiin, se muuttui aina jännittyneeksi ja halusi näykkiä. Illalla mietin, että mitenköhän tästä selvitään.

Sitten ryhdistäydyin, otin rotan hetkeksi sohvalle kanssani, missä se ryömi kaulahuiviini ja painoi itsensä kaulaani vasten. Ajattelin "kyllä tästä vielä hyvä tulee", ja sukelsin internettiin pyytämään apua kaikilta kokeneilta ja avuliailta rottailijoilta. Sain huikean paljon neuvoja ja vinkkejä ja tukea ja ahdistus katosi. Enää ei huoleta.

Rotan nimeä ei kerrottu minulle hakumatkalla ja unohdin sitä kysyä. Meillä löi Tatun kanssa tosi tyhjää nimen kanssa, joten kyselimme tuttavilta ja ystäviltä. Siskon tyttäreni ehdotti Upi-Miau-Kissa-Hiaa-Hiiaa mutta lopulta löytyi vielä sitäkin osuvampi nimi.

Nyt meillä asustaa Ninni, näkymätön lapsi. Jospa me toimittaisimme muumitalon virkaa, ja Ninnikin oppisi luottamaan.

Juustomestari Ninni kaulahuivissa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti