Pari kuukautta sitten selvisi minulle tämän ryhmän taholta tieto, että kanan luut ovat rotille soveltuvaa järsittävää. Tiedossani oli, että koirille kanan luut ovat ehdoton nou nou, ja jotenkin olin saanut päähäni, etteivät ne muillekan lemmikeille sovi. Rotta kuitenkin muhjuaa luut niin pieneksi silpuksi, ettei samanlaisia lohkeamisvaaroja ole kuin Musteilla ja Ressuilla.
Laitoimme siis Tatun kanssa kanat uuniin, ja oman ateriamme jälkeen saivat tytöt kokeiluun luuta paprikapedillä. Menekki oli odotettua raivokkaampi ja luut vietiin jo ennen kuin sain ruokakupin laskettua häkin tasolle. Riitaa niistä luonnollisesti tuli pahvilaatikossa ja Tilda hetken itkeskeli Lotan vietyä suurimman luun suoraan raukan suusta. Kaikille olimme kuitenkin varanneet kaukonäköisesti oman palasen, jota vetäytyä jyystämään jonnekin nurkkaan.
Muuten meidän arkemme pyäörii höyrypesurin (rakastan höyrypesuria), temppujen, maalaamisen ja tulevan viikonloppuhoidon merkeissä. Lähdemme Tatun kanssa Vaasaan ja rotat saavat lempitäti Iidan hoitamaan. Hurraa!
Kananluuta paprikapedillä. Annoskoko kasvoi vielä kuvanottamisen jälkeen. |
Lotta on juuri palkittu hänen hypättyään käskystä sohvalta sängylle. Kuvat itse hypystä eivät oikein onnistuneet vauhdin ollessa päätä huimaava. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti